Japanilaisia ja tiibetiläisiä thangka -maalauksia 20.10.-13.11.2016

Näyttelyn avajaiset torstaina 20.10. klo 18-20

Näyttelyn avaa taidekokoelman kerääjä ja omistaja Pekka Airaksinen

Avajaisissa musiikkia – kurkkulaulu (Tero Nieminen) sarod (Jarmo Heininen) Esitys on kokeellista improvisaatiota. Instrumentti ja laulukulttuuri ovat samalta mantereelta, mutta Himalajan eri puolilta. Sarod on  pohjois-intialainen kieli-instrumentti ja kurkkulauluperinne  tulee Tiibetistä. Perinteisesti tyylit eivät kuulu yhteen ja tämä saattaakin olla maailman ensi-ilta!

*********************

Näyttelyn maalaukset ovat kuvataiteilija, säveltäjä ja meditaatio-opettaja Pekka Airaksisen kokoelmasta. Hän on matkustanut Intiassa ja Nepalissa 1970 -luvun lopulta alkaen ja kerännyt ainutlaatuista itämaisen taiteen taidekokoelmaansa. Näyttely on pieni osa tästä Suomen suurimmasta yksityisestä tiibetiläisen taiteen kokoelmasta.

Thangka –maalaukset ovat itämaisia ikoneita, joissa esiintyvät buddhat ja bodhisattvat ja joskus muita totuuteen suopeasti suhtautuvia hahmoja. Thangkoihin suhtaudutaan siten, että ne ovat enemmän kuin maalauksia. Ne ovat ideaalitilojen ilmikuvia ja niiden avulla meditaation harjoittaja palauttaa muistiin sen, mikä elämässä on tärkeää. Lisäksi ne auttavat harjoittajaa kehittämään palvontaa ja uskoa. Thangka -maalaukset ovat myös tietopankkeja, joissa on kuvattu hahmot, joita harjoittaja ei ehkä pysty palauttamaan mieleensä. Katsomalla kuvaa, palaavat yksityiskohdat jälleen mieleen.

Thangka -maalaus on pitkälle kehitetty taidemuoto, jonka lähtökohdat ovat Intian, Nepalin, Kiinan ja jonkin verran on myös Tiibetin taiteessa. Thangka -taiteen historia on noin tuhatvuotinen. Sen parissa ei suhtauduta antiikkiin samalla tavalla kuin länsimaisessa taiteessa. Länsimaiset keräilijät arvostavat itämaisessakin taiteessa vanhaa työtä, mutta se ei ole tärkeää itämaisessa ajattelussa. Taiteilija ei myöskään signeeraa töitään, sillä tekijällä ei ole samanlaista taiteilijamerkitystä kuin länsimaisessa taiteessa. Taiteilija kyllä tiedetään.

Thangkan käyttöönottoon liittyy rituaali, jonka avulla poistetaan taiteilijan vaikutus työhön. Sitä sanotaan ”silmienavaamisseremioniaksi” jossa teos herätetään henkiin. Sen jälkeen ajatellaan, etttä thangka on enemmän kuin taideteos.

Tässä näyttelyssä on esillä kolmen vuosikymmenen aikana kerättyjä teoksia alkaen vuodesta 1986. Ne on hankittu Intiasta ja Nepalista, osa on tilattu Pohjois-Intiassa sijaitsevasta tiibetiläisestä luostarista, jossa työskenteli erityisen lahjakas taiteilija. Näyttelyn japanilaiset thangkat on hankittu Hongkongista. Niiden historia on epäselvä, sillä Japanissa on ollut sellaisia koulukuntia, joita ei enää ole.

bodhisattva

Bodhisattva, japanilainen thangka -maalaus

avalokiteshvara

Avalokiteshvara, tiibetiläinen thangka -maalaus

buddha-seinaweb

Buddha

elamanpyoraweb

Elämänpyörä

buddha-ja-kulhoweb

Buddha ja kulho

soittajat

Avajaistunnelmaa, Jarmo ja Tero

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s